Unohtui sitten tuo punnitus viime viikolta näköjään kokonaan, tajusin tänään täällä töissä että ainiin! Eli pitääpä huomenaamuna heti punnita itsensä aamusta.. Tänään en enää viitsi punnita kun on jo tullut syötyä.

Unohdukseen on pätevä syy: menimme jo perjantaina vanhemmilleni jossa oilmme yötä ja seuraavana päivänä oli sitten tiedossa ystäväni häät. Aamu meni kampaajalla ynnä muissa valmisteluissa, sekä jännittäessä sitä, että mun pitäis laulaa kirkossa siskoni kanssa. Käytiin vielä viime hetkellä 2½ tuntia ennen vihkimistä harjoittelemassa laulu kanttorin kanssa säestyksen kera. Huhhahheijaa että maha kramppas sinä päivänä! Klo 16 vihkimisessä, n. puolen välin paikkeilla me sitten laulettiin ja hyvinhän se kuitenkin meni. Pelättiin kumpikin että meitä itkettää niin paljon ettei laulamisesta tule mitään. Suljinkin korvani papin höpinöiltä ja sain hillittyä tunteeni - ihme kyllä! Huh!

Niin ja sunnuntaina oltiin kotona vasta puolelta öin yms. Hyvä kun tänä aamuna selvisin ylös. Ketutti niin paljon kun havahduin unesta "keskellä yötä" ja kun katoin kelloa niin se näytti 5.55. Eli 5 minuutin päästä sois kello... EEEEIIII!!! No en mä varmaan koskaan vielä nouse silloin kun kello soi, mut Pete nousee ja se herättelee mua sitten.. Tänään selvisin ylös vasta siinä 6.35 kun Pete jo lähti töihin. Mut meninkin aamulla toisen työpisteen kautta, kun se sijaitsee Tampereella. Mun piti soittaa hammaslääkäriin kun ihmeellisesti vihloo leukaluuta. No sain ajan vasta ens viikon maanantaille.. Ajattelin et jos oisin saanut tyyliin heti täks aamuks niin en siks ajanut tänne Ylöjärvelle viel äheti aamusta. No mut sit tulin tänne kun ei mulla ollut siellä toisessa paikassa mitään hommaa. Tosiaan, siis punnitus unohtui erinäisistä syistä!

Laihdutusblogi kun tämä on niin sitten hieman tuosta syömispuolesta... Eli pistin suuhuni hääjuhlassa just sitä mitä halusin, en pahemmin seuraillut. Noh tein tietoisen valinnan ottaessani keitettyjä perunoita kermaperunoiden sijaan, mutta tämä myös siksi etten ole enää viime aikoinan välittänyt kermaperunoista  Plus himooni retiisiä ja vesimelonia sisältävää salaattia, nam! Niin ja kahvilla ei onneksi ollutkaan mitään "perinteistä" kermakakkua, vaan vain juustokakkua ja keksiä. Eli ihan mukavasti sopivasti oli syömistä, palloksi en itseäni ahtanut. No alkoholia menikin sitten n. 10-15 tölkkiä siiderin muodossa... Mutta kyllä oli mukavaa!

Mun täytyy alkaa tarkkailla keskiviikon ja lauantain mainoksia, että koska kolahtaa työväenopiston lehtinen. Täytyy sitten katsoa milloin jumppa taas alkaa. Sitten pitäisi tuohon tuoreeseen vaimoystävään ottaa yhteyttä ja sopia sulkapallon aloittamisesta. Meillä oli jo alkukesästä puhetta että mennään pelaan sitten syksystä kun on häätouhut ohi. Ei ne ihan vielä juhlienkaan jälkeen ole, kun onhan niitä nyt jotain kiitoskortin lähettämisiä ynnä muita.. Hääkimpun kuivatusta ja puvun myymistä..  Eli katsotaan kuinka syksyyn menee

Viime viikolla tuli käytyä ainakin parina päivänä lenkillä ja huomaan että kykenen nykyään käveleen kevyemmin reippaasti ja ilman niin hirveetä puuskutusta kuin ennen. Otin innoissani jo muutamia hölkkäaskeliakin ja jopa tepsutin ylämäet ylös. No sitten kävikin niin että puuskutin kuin pieni eläin kun tulin ylämäet vähän liian kovaa ylös... Mut kyl se siitä sit pikkuhiljaa. Tuntuu jotenkin hyvältä ajatella että on sitä edistystä tainnut tosiaan sittenkin tapahtua vaikka tää "prosessi" tuntuukin välillä tosi epätoivoiselta...

Tällä hetkellä on semmonen fiilis että tekis mieli lähteä illalla lenkille, mutta katsotaan nyt kuinka väsynyt sitä sitten onkaan kun kotion meen. Mahtaako sitä sitten jaksaa mitään lenkkiä ajatellakaan tänään. Täytyykin muuten katsoa netistä miten noi uimahallit on taas auki, etä joko ne on auki vaiko vielä kesätauolla.. Tykkään niin uimisesta, kumpa vaan allas olis omassa pihassa!  Liikkeelle lähtö kun on aina niin vaikeeta  Petekin kun tykkää nykyään uida niin sen kas voi sinnekin lähteä. Vaik oli meillä sen tuoreen vaimonkin kanssa puhetta uimisesta, mutta ei kuitenkaan vielä millään aikataulujen sopimisen tasolla. Hän kun käy vuorotöissä niin ei voi ihan kauheesti lyödä lukkoon mitään vakipäiviä ja -aikoja.

Menen tänään työpäivän jälkeen poliisilaitokselle hakemaan passia. Tuntuu vaan niin tyhmältä hakea vuodeksi passia (5 vuoden passia, kun se on halvempi kuin lyhytaikainen) jos sitten vaihdan nimen ens kesänä. Mutta pikemmin teen nyt sitten näin, kuin että jään syyskuun 12. Tallinnassa kiinni siitä ettei mulla oo minkään valtakunnan henkkareita ja maksan sitten sakkoo tyyliin 700 egee...  En halua ottaa sitä riskiä, vaikka niin moni sanoo aina ettei niitä koskaan kukaan kysele.. Ihan varmana nalli napsahtaa just mun kohdalla jos sitä passia en hommaa! Ah, niin ihana Murphyn laki...

Mut jospa sitä tästä nyt jatkaisia ahkerana hommia, kun on niin huono kelikin ulkona (+22 varjossa, pilvetön taivas...)